AMOS- hanke yhteisöpedagogiopiskelijan silmin

Kuka olen?
Täällä kirjoittaa Minna, AMOS hanketiimin uusin vahvistus. Mielestäni on ikävää, että yhteiskunnassamme ihmiset nähdään usein esittelyjen yhteydessä ainoastaan eri titteleiden edustajina, joten kerron itsestäni ensin muuten. Testataan siis jotakin uutta ja haastetaan totuttua - olenhan paljon muutakin kuin tulevaisuuden ammattini.

Olen siis kuopiolainen elämäniloinen nuori nainen. Kuvailisin itseäni seikkailijaksi, analysoijaksi ja kaikkien kaveriksi. Nautin arkisista asioista, kuten läheisten kanssa vietetystä ajasta, aamukahveista, auringonsäteistä ja tuulenvireistä. Uusien asioiden näkeminen ja kokeminen, sekä itseni haastaminen on minulle tärkeää, oli aiheena sitten mitä tahansa. Erityisesti matkustaminen on lähellä sydäntäni, sillä niin kliseistä kuin se onkin ”matkailu avartaa” ja sen avulla ymmärrys ympäröivästä maailmasta kasvaa. Myös visuaalisuus on minulle merkityksellistä ja siksi esimerkiksi kauniit maisemat herkistävät ja saavat minut hymyilemään. Niitä tykkään myös taltioida.

Aikaisemmin olen valmistunut valokuvaajaksi ja parhaillaan opiskelen kolmatta vuotta yhteisöpedagogiksi.  Eli arvostavan kohtaamisen ammattilaiseksi. Koulutuksen pääaiheena ovat järjestö- ja nuorisotyö. Opinnoissa keskitytään ihmisten kasvun ja kehityksen tuntemiseen ja tukemiseen, sekä yhteiskunnan rakenteiden ja toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Lisäksi opinnot antavat tietoa muun muassa osallisuudesta ja kulttuurien välisestä viestinnästä. Haaveenani onkin päästä yhdistämään visuaalista osaamista ihmis- ja vaikuttamistyöhön, sekä hyvinvoinnin edistämiseen.

Ennen valmistumista minulla on vielä edessä liuta työharjoitteluita, opinnäytetyöhön valmistavia opintojaksoja, sekä itse opinnäytetyö. Ammatillisesti eniten minua tällä hetkellä kiinnostavat suuntaukset ovat maahanmuuttajatyö, hanketyö, sekä perhetyö. Toivon, että tulevat työharjoittelut tulevat selkiyttämään vielä tarkemmin tulevaisuuden päämääriä. Otan kuitenkin avoimin mielin vastaan kaikkea tulevaa ja iloitsen siitä, että tässä ammatissa en varmasti tule ikinä valmiiksi. Vaikka valmistun koulusta, niin on edessä elinikäisen oppimisen matka, jossa pääsen edistämään ihmisten hyvinvointia ja vaikuttamaan yhteiskuntamme asioihin. Siinäpä onkin tekemistä.

Miten päädyin hankkeeseen ja mitä teen hankkeessa?
Amoksessa tulen siis suorittamaan yhden tai kaksi tutkintooni kuuluvista työharjoitteluista. Edellä jo taustoitinkin paljon itsestäni ja tutkinnostani, sekä minua kiinnostavista asioista. Siinä oli siis avattuna myös niitä syitä, miksi päätin hakeutua harjoitteluun Amokseen. Löysin hankkeen opiskeltuani ”Maahanmuuttajien koulutuspolkujen tukeminen ammatillisessa koulutuksessa” -opintojaksolla. Se tarjosi kaipaamiani kohdennettuja tietoja maahanmuuttajien kotoutumisesta ja kotouttamisprosessista, sekä nykyisistä koulutuspoluista ja työllistymisen tukemisesta. Näitä teemoja ei ole kovin kattavasti osana yhteisöpedagogin tutkintoa käsitelty, joten Amos -hankkeessa minulle tarjoutuu mahdollisuus oppia näistä kiinnostavista teemoista tarkemmin lisää myös käytännössä. 

Työtehtäväni on kiteytetty muutamaan lauseeseen, mutta todellisuus tulee olemaan hyvin monipuolinen. Kaikki mitä on edessä, liittyy kuitenkin hankkeeseen ja sen toimintoihin, verkostoihin, sekä taustatyöhön tutustumiseen, samoin taustaorganisaatioon, eli Sakkyyn tutustumiseen. Tähän kytkeytyy myös kieli- ja kulttuuritietoisuuden ja kohderyhmän huomioivan markkinointi- ja viestintämateriaalien suunnittelu, sekä toteutus.

Mitä odotan harjoittelulta?
Toivon, että aikani osana Amoksen tiimiä auttaa minua syventämään ymmärrystäni erityisesti hanke- ja maahanmuuttajatyöstä, sekä verkostoitumisesta. Odotan toki uusia kohtaamisia, mutta erityisesti sitä, että pääsen näkemään ja tutustumaan taustatyöhön, joka ei aina näy tai hahmotu määrällisesti ja sisällöiltään ulospäin itse kohderyhmälle ja tiimin ulkopuolisille. Toivon saavani uusia käytännön kokemuksia työelämästä ja hahmottavani paremmin esimerkiksi palveluohjauksen merkitystä ja kaikkea siihen kytkeytyvää erityisesti hankkeen näkökulmasta = Miten saisimme sujuvoitettua polkua koulutuksiin ja työelämään.

Mitä olen Amoksesta tässä vaiheessa saanut selville?
Hankkeessa on mukana mielettömän monipuolinen osaajakaarti ja jokainen tuo oman asiantuntijuutensa mukana hiukan eri näkemyksen yhteisen asian edistämiseksi. Mukana on niin maahanmuuttajaohjaajia, opinto-ohjaaja, suomi toisena kielenä -opettajia, alan ammattiopettaja, koulutuspäällikkö kuin myös rautaisia asiantuntijoita. Mukana on ihmisiä, joilla on hyvä sydän ja voimakas tahtotila vaikuttaa yhteiseen hyvään.

Mielestäni hankkeen kantavana ajatuksena on, että Amos tiimi toimii tukena arjessa niin maahanmuuttajille, koulutuksen järjestäjille, kuin työelämän edustajille. Tarkoituksena on olla yhdessä laatimassa ja räätälöimässä jokaisen tarpeita parhaiten palvelevia polkuja kohti työelämää ja nostaa olemassa oleva osaaminen esiin ja käytettäväksi Pohjois-Savon alueella, jo hakupalveluista lähtien.  Tavoitteena on, että jatkossa Pohjois-Savon alueella toimii monimuotoinen ja osaava asiantuntijaverkosto, jonka jäsenet toimivat yhteistyössä ja yhteisvastuussa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen, osaamisen edistämisen ja käytännön mahdollisuuksien ja polkujen parantamiseksi.

Hankkeen tarkoituksena on siis vastata Pohjois-Savon alueen työvoimapulaan ja negatiiviseen väestönkehitykseen, siten että alueen maahanmuuttajien työmarkkinapotentiaali tuodaan ilmi ja hyödynnettäväksi. Taustalla vaikuttaa myös se, että yleiset kielitaitovaatimukset tutkintoihin pääsemiseksi ovat poistuneet ja koulutusten tarjoajien määriteltävissä. Oppilaitosten tarjontaa ja henkilökunnan osaamista edistetään kulttuuri- ja kielitietoisuuden näkökulmista niin, että osaamisen kehittäminen mahdollistuu jouhevasti myös niille, jotka eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää tai puhu suomea äidinkielenään. Oppimisympäristöjä, materiaaleja, viestintää ja ohjausta siis kehitetään opiskelu- ja työelämässä kaikille helpommin ymmärrettäväksi, turvallisemmaksi ja tiedostavammaksi - maahanmuuttajien tarpeet huomioivaksi.

Mitä lähtisin myönnetyllä hankerahalla erityisesti tekemään? Mihin/miten haluan vaikuttaa?
Erityisen tärkeää olisi mielestäni jakaa tietoa, jotta voidaan välttyä turhilta virheiltä ja väärinymmärryksiltä puolin ja toisin. Tekisin siis työtä, jolla voidaan laajemmin vaikuttaa asenneilmapiirin muutokseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tiedottaminen ja tiedostaminen toimivat kanavana kohti sisäistä motivaatiota ja kykyä havaita & ymmärtää erilaisia elämäntarinoita ja tuen tarpeita. Panostaisin siihen, että maahanmuuttajat nostetaan esiin aktiivisina toimijoina, jotka ovat osaavia ja halukkaita kehittämään osaamistaan edelleen. Teroittaisin myös erityisesti maahanmuuttajille itselleen ymmärrystä siitä, että he rakentavat itse, mutta tuettuna omia polkujaan ja ovat todellinen työmarkkinapotentiaali. Kyseessä on siis identiteettityö ja itsetunnon vahvistaminen.

Toivoisin, että polkuja rakentaessa ja niiden varrella esteitä kohdatessa selvitettäisiin esteiden todelliset syyt aikaa ja tuntosarvia herkästi käyttäen. Taustalla voi olla oppimisvaikeuksia, traumaattisia kokemuksia ja mielenterveydenhäiriöitä. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkijan Ferdinand Garoffin mukaan identiteetin rakentaminen Suomessa vaatiikin monella tasolla mahdollisuuksien luomista ja tarjoamista – palveluissa tulee huomioida erityistarpeet ja taustat, ihminen kokonaisvaltaisena. Kokonaisuudet huomioiden on sitten tarjottava mahdollisuuksia koulutuksen, työn, sekä kielitaidon kehittämisen saralla. Myös rasismiin on aktiivisesti puututtava, jos sellaista havaitaan. (Garoff 2020.)

Mitä lisäarvoa tuon hankkeeseen yhteisöpedagogin näkökulmasta?
Yhteisöpedagogin opinnoissa yhdenvertaisuus, osallisuus, toimijuus ja toimijuuden edistäminen ovat kantavia teemoja, joita ammattilaisena tullaan käsittelemään ja edistämään. Vaikka tiedän, että hanketiimissä on mukana osaavia ja sydämellisiä ihmisiä, niin tuoreet näkemykset tekevät aina hyvää. Uskon, että minulla on herkkyyttä poimia keskusteluista asioita näistä edellä luetelluista näkökulmista. Asiakas ja asiakkaan etu tulisi aina olla kaiken toiminnan keskiössä. Kokonaisvaltaisen ja kiireettömän kohtaamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Toivon, että voisin hankkeen toiminnoissa olla sellainen turvallinen henkilö, jolla on aikaa kuunnella ja huomata toiveita ja tarpeita.

Odotan innolla tulevaa ja sitä, että saan olla uuden oppimisen rinnalla ihminen ihmiselle!

Lähde: Garoff, Ferdinand 2020. Pakolaistaustaisten mielenterveys & sen tukeminen -verkkokoulutus. 23.09.2020, Microsoft Teams.

Kuva yhteystiedosta Rissanen Minna
Rissanen Minna
maahanmuuttajaohjaaja
maahanmuuttajakoulutukset
maahanmuuttajatiimi
PL 87 (Hehkukatu 1)
70211 Kuopio

Samalta kirjoittajalta