Japani hyvinvointiteknologian ja robotiikan edelläkävijä?

12.12.2019 -

Jotain samaa, jotain erilaista

Savonia ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston opettajat kävivät tutustumassa Japanissa hyvinvointiteknologiaan ja robotiikkaan. Vierailu toteutui osana Weltech- ja Hyvinrobo –hankkeita. Matkan tavoitteena oli tutustua Japanissa hoivatyössä käytössä olevaan hyvinvointiteknologiaan ja robotiikkaan sekä verkostoitua kansainvälisesti. Vierailun yhteistyökumppanina toimi Sendai Finland Wellbeing Center. Hyvinvointikeskuksen väki oli laatinut monipuolisen ohjelman vierailun ajalle.

KUVA. Sendai Finland Welbeing centerin henkilökuntaa ja Japanin matkailijat

Japanin valtio tunnettu edelläkävijä teknologiassa. Tulevaisuuden haasteisiin on varauduttu laatimalla strategia robotiikkaan. Tuossa strategiassa kuvataan erilaisia robotiikan ratkaisuja, mm. potilassiirtoihin, liikkumiseen, turvallisuuteen ja hygieniaan. Strategialla pyritään lisäämään tietoisuutta teknologiasta ja robotiikasta sekä vaikuttamaan myönteisesti hoitajien asenteeseen hoivarobotiikkaa kohtaan. Japanin väestörakenne ja hoivatyön haasteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Suomessa.  Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti ja hoivatyöntekijöiden määrä ei ole riittävä tähän kasvuun nähden. Tulevaisuudessa tämä on suuri haaste. Tämä aiheuttaa työn uudelleen muotoilua ja pakottaa pohtimaan uudenlaisia teknisiä ratkaisuja hoivatyöhön. Japanissa tähän on pyritty vastaamaan tällä strategialla sekä start up-yritysten rahoittamisella.    

Hoivakoti

Yhtenä vierailukohteena oli Japanilainen hoivakoti. Hoivakoti oli erityisesti panostanut toiminnassaan teknologiaan ja sitä kautta asukkaiden turvallisuuteen sekä hoitohenkilökunnan työn keventämiseen.  Japanissa tällä hetkellä näyttäisi olevan erityinen kiinnostumisen kohde kameravalvonta. Myös tässä hoivakodissa oli lämpökamera jokaisessa huoneessa ja kamera yleisissä tiloissa.  Tällä pyritään vastaamaan ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyyn, joka on Japanissa yksi suuri haaste tällä hetkellä. Nämä kamerat rekisteröivät ja tunnistavat ikääntyneiden liikkumiset ja mahdolliset kaatumiset. Kaatuminen aiheuttaa hälytyksen hoitajan mobiililaitteeseen. Hoitajat ovat kokeneet hoivakodin teettämän tutkimuksen mukaan lisääntyneen teknologian kuormitusta vähentävänä ja työmotivaatiota lisäävänä tekijänä. Toisaalta laitteiden määrä saattoi olla myös työtä vaikeuttava tekijä. Lisäksi työntekijän ikä ja teknologian helppokäyttöisyys vaikutti teknologian käytön myönteisyyteen. Muutoin hoivakodissa tuntuu aika pysähtyneen, mielikuvissa aika siirtyy Suomessa 80-luvulle, jossa kokolattiamatot ja käytetyt apuvälineet olivat hyvin samankaltaisia kuin vierailukohteessamme.

Kuva. Hoivakoti ja sen henkilökuntaa.

Yritysvierailut

Vierailu kahdessa teknologian ja robotiikan yrityksessä on silmiä avaava. On hämmästyttävää, kuinka teknologian taso on lähes samankaltainen kuin Suomessa. Japanissa on selkeästi lähdetty panostamaan ikääntyneiden turvallisuuteen sensori- ja kamerateknologiankeinoin sekä kuntoutusrobotiikkaan. Tällä hetkellä kuntoutusrobotiikkaa löytyy noin 150 sairaalasta joka ostettuna tai vuokrattuina välineinä. Exo-skeleton robotit (HAL) ovat suosittuja aivoverenkiertohäiriöiden ja selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa. Näitä robotteja käytetään yksilöllisesti säädettynä kävelyn sekä yläraajan harjoittamiseen.  Lisäksi robotiikkaa on kehitetty raskaisiin siirtoihin ja kuormittaviin työasentoihin.  Huomioitavaa on toki, että vierailut kohdistuivat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja hoiva-alan yrityksiin. Teollisuudessa tämä tilanne voi hyvin olla täysin toinen. Suomessa ollaan esimerkiksi teknologian kouluttamisessa sosiaali- ja terveysalalla Japania edellä.   

KUVA. Exo-skeleton ja työmiehen robotit testissä

Koulujärjestelmä

Koulujärjestelmä näyttäytyy erilaisena Suomeen verrattuna. Tutustuminen Sendain kansainväliseen kouluun on mielenkiintoinen. Oppilaitoksessa koulutetaan hoitajia, suuhygienistejä, fysio- ja toimintaterapeutteja. Koulutus kestää kolme vuotta ja vastaa toisen asteen koulutusta. Oli antoisaa päästä tutustumaan ja keskustelemaan paikallisesta koulutuksesta ja vierailla seuraamassa opetusta. Opiskelijoiden sisäänottomäärät ovat pienet, esimerkiksi hoitotyön koulutusohjelmaan otetaan vuosittain 14 opiskelijaa. Koulutus on opiskelijoille maksullinen (joko omakustanteinen tai valtion tukemaa).  Koulutuksessa todettiin olevan paljon samoja elementtejä (hoitomenetelmät), mutta myös erovaisuuksia (ergonomia). Opetussuunnitelmaan ei kuulu teknologian tai robotiikan opetusta. Opiskelijat pääsevät tutustumaan näihin mahdollisissa tapahtumissa.  Hoiva-alan vetovoimaisuudesta oltiin kovasti huolissaan.  

KUVA.  Sendain kansainvälissä koulussa vierailulla.

Yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin ja he olivat kiinnostuneita Suomen tilanteesta teknologian ja robotiikan suhteen. Heille esiteltiin Suomen tilannetta ja hankkeiden keskeisiä tuloksia. Yhteisenä tekijänä nähtiin ikääntyneiden teknologia, joihin ideoimme uusia mahdollisia hankkeita.  Weltechissä luodun verkko-opintokokonaisuuden ”Hyvinvointiteknologiaa sosiaali- ja terveysalalla ubiikeissa oppimisympäristöissä” he kokivat erityisen mielenkiintoisena. Opintokokonaisuudesta tullaankin kääntämään englanniksi osa, jonka hyvinvointikeskuksen henkilökunta kääntää Japaniksi. Tämä opintojakson osaa 5-10 japanilaista hoivatyöntekijää tulee kokeilemaan ja antamaan siitä projektiryhmälle palautetta. Tämä yhteistyö koettiin hyvin innostavana molemmin puolin.

Ruoka

Suomalaiselle sukellus japanilaiseen kulttuuriin on elämys. Hyvin organisoitunut yhteiskunta on jopa hämmentävä. Ryhdikäs ja kurinalainen tapa toimia on ihailtavaa. Rauhallinen jonotus kulttuuri ihmismeressä pakottaa suomalaisen maantiekiitäjän pysähtymään ja asettumaan jonoon vastaan pyristelemättä. Kohteliaisuus on ylitsevuotavaa ja jäyhinkin suomalainen huomaa pian kiittelevänsä ja kumartelevansa kuin peri japanilainen. Makumaailma ja ruokakulttuuri vaatii rohkeutta ja uskallusta löytöretkeillä, jotta saa mahansa täyteen. Peruspekonia ja vehnäleipää kun ei tahdo löytyä mistään.  Rohkeat löytöretkeilijät ovat nyt monta kulinaristista kokemusta rikkaampia!

KUVA 4. Kulinaristisia elämyksiä

Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin antoisa ja materiaalia kertyi paljon hankkeita ja opetusta ajatellen. Tämä matka vahvisti myös yhteistyötä kahden oppilaitoksen välillä. Odotamme alkavaa yhteistyötä Japanin kumppaneidemme kanssa!

 

Heli Kekäläinen, projektipäällikkö, Savonia ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu

Marko Haataja, koulutuspäällikkö, Savon ammattiopisto

Veijo Aallosvirta, ICT – opettaja, Savon ammattiopisto

Minna Tikkanen, vanhustyön lehtori, Savon ammattiopisto

Tarja Väisänen, kuntoutusaineiden opettaja, Savon ammattiopisto

 

Lue matkaraportti tästä linkistä. Matkaraportti

Samalta kirjoittajalta