Laadunhallinta

Savon koulutuskuntayhtymässä laadunhallinta on kiinteä osa toimintaa ja johtamisjärjestelmää. Laadunhallintaan liittyvät kuntayhtymän strategia, prosessikuvaukset ja muut toimintaa ohjaavat ohjeet, arviointi-, palaute- ja seurantajärjestelmät, ohjeet toiminnan kehittämisestä ja kehittämistoimien toteutumisen seurannasta.

Järjestelminä laadunhallinta, johtaminen ja toiminnanohjaus käsitetään samoina asioina. Laatu syntyy siitä miten henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja opiskelijat sitoutuneita opiskeluunsa. Vastuu hyvästä laadusta, sitoutumisesta yhteisiin käytäntöihin ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen kuuluu kaikille. Laadunhallinta ja laadun jatkuva parantaminen on osa kaikkea toimintaa. Laadunhallinta tarkoittaa toiminnan laadun ylläpitämistä ja kehittämistä suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen -laatuympyrän mukaisesti.

Suunnittelu:

Kuntayhtymän toiminnan päämäärät linjataan perussopimuksessa ja strategiassa. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritetään strategiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka on rakennettu laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Strategiset toimenpiteet on jaoteltu tuloskortin mukaisiin talous-, asiakas-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmiin. Tavoitteiden seurantaan on määritetty indikaattorit ja tavoitetasot (tuloskortti).

Toteutus:

Kuntayhtymän toimintatapoja kuvataan prosessikuvausten avulla. Prosessit on jaettu ydinprosesseihin ja tukiprosesseihin ja nämä prosessit on kuvattu sisäiseen intraan. Kuvauksissa on määritelty toimijat, vastuut ja toimintaketjut sekä toimintaohjeet ja lomakkeet. 

Arviointi:

Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi sekä tukea opiskelijoiden oppimista ja henkilöstön työtä. Arviointi on osa kuntayhtymän jokaisen työntekijän arkityötä. Kuntayhtymän arviointia linjataan ”Toiminnan arviointi ja parantaminen” -asiakirjassa. Kuntayhtymän toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan tuloskortin avulla.  

Toiminnan parantaminen:

Parantamistoimien avulla suunnitelmia muutetaan ja toimintaa kehitetään tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi ja uusien asettamiseksi. Tarkoituksena on oppia eri tavoin hankitusta tiedosta, esim. tuloksista, keskustelemalla niistä ja analysoimalla niitä yhdessä, myös keskeisten sidosryhmien kanssa. Kehittämispäivät ja -seminaarit toimivat kehittämisen foorumina. Kehittämisen menettelynä toimivat kuntayhtymän tulosaluerajat ylittävät kehittämistiimit (jäseninä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia). Arviointi- ja palautetiedon pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelmat. Kehittämistoimintaa tuetaan myös erilaisten hankkeiden avulla.
 

Kuvassa 1 on kuvattu Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä ja sen keskeiset menettelyt.

Laadunhallintajärjestelmä_laatuympyrä_0.jpg 

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaa, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tämän saavuttamiseksi kaikki Suomen koulutuksen järjestäjät tekivät keväällä 2015 laadunhallintajärjestelmänsä kriteeripohjaisen itsearvioinnin. Itsearviointituloksen luotettavuuden varmistamiseksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) teki kuntayhtymään ulkoisen arvioinnin toukokuussa 2015.
 
Ulkoisen arvioinnin palautteen mukaan kuntayhtymän laadunhallinnan taso ylittää lähes kaikissa (95%) arviointikohdissa kansalliselle tasolle asetetun kriteerirajan. Arviointikäynnin palautteen mukaan laadunhallinnan tavoitteellisesta ja systemaattisesta pitkäjänteistä työstä on selvää näyttöä - työ on tuloksellista. Palautteen mukaan johto on sitoutunut näkyvästi laadunhallintaan ja sen rooli esimerkkinä on vahvistunut. Kuntayhtymä on vahvasti tulevaisuusorientoitunut ja varautunut rahoitusjärjestelmän muutoksiin. Toiminnanohjauksen suurimpana haasteena on varmistaa toiminnan ja johtamisen yhdensuuntaisuus ja laadunhallinta osaksi jokaisen omaa työtä.
 

Itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin palautteiden pohjalta on laadittu kehittämissuunnitelma, jossa keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat 1) prosessikuvausten ja toimintaohjeiden päivittäminen, 2) tuloskortin kehittäminen toimivaksi johtamisen välineeksi sekä 3) pedagogisten linjausten ajantasaisuuden varmistaminen, osaamisperusteisuuden sisäistäminen ja ymmärtäminen ja henkilöstön tukeminen muutoksessa.