Kertakäyttörakentaminen on mennyttä aikaa

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat jopa kolmanneksen Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä. Suomen ilmastopolitiikka edellyttää lisätoimia ja vahvempaa yhteistyötä rakennus- ja kiinteistöalalta, jotta asetetut ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä -hanke järjesti Kuopiossa keskiviikkona 13.11. Kestävää rakentamista Pohjois-Savossa –seminaarin, joka kokosi yhteen lukuisia alueen rakentajavaikuttajia ja rakennus- sekä kiinteistöalan muita ammattilaisia. Paikalla oli myös alan opiskelijoita.

Pääteemana tilaisuudessa pohdittiin, miten rakennuttajat, suunnittelijat sekä rakentajat voivat varmistaa rakennuksen ja rakennushankkeen kestävyyden, sekä millaisia työkaluja on olemassa tai tulossa kestävän rakentamisen tueksi. Myös lainsäädännön avulla tapahtuva kestävän rakentamisen ohjaus oli tilaisuudessa tapetilla.

Tulossa uusi hiilijalanjäljen arviointimenetelmä

Tällä hetkellä rakentamisen säädösohjaus on Suomessa keskittynyt lähinnä uudisrakennusten sekä olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Toimet ovat pääasiassa kohdistuneet rakennusten käytönaikaisten ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan uutta rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää, jossa otetaan huomioon myös rakennusten materiaalien aiheuttama ilmastovaikutus. Ministeriön vuonna 2017 julkaiseman vähähiilisen rakentamisen tiekartan mukaan rakennusten ilmastovaikutusten laskeminen koko elinkaaren ajalle tulee osaksi rakennusmääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Edelläkävijöiksi nousevat julkiset rakennushankkeet.

kuvassa: Harri Hakaste, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö.

Vanhan korjaaminen on jo yleisempää kuin uudisrakentaminen

Uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamisen kestävyyteen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. – Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen on ehdottomasti avainasemassa päästöjen vähentämisessä, sanoo Ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste. – Vanhan säilyttäminen ja oikeaoppinen saneeraaminen on noussut uudisrakentamisen ohitse. Saneerauskohteissa sisäilmaongelmiin kiinnitetään enemmän huomiota, asumisesta tehdään esteetöntä ja samalla pyritään vähentämään päästöjä sekä lisäämään rakennuksen energiatehokkuutta, Hakaste jatkaa.

Kiertotalousajattelu valtaa alaa. Digitaalisuus valjastetaan jatkossa tukemaan paremmin rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä. Ympäristöministeriö on käynnistänyt keväällä 2019 materiaalitorin, josta on tavoitteena luoda toimiva markkinapaikka purkumateriaaleille, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi saneerausrakentamisessa. Kiertotaloutta kirittää myös vuoden 2020 loppuun asetettu tavoite päästä 70 %:n materiaalien kierrätysasteeseen.

Uusi toimintamalli vaatii myös asennemuutosta

Laajempi elinkaariajattelu vaatii sekä asenteiden että yleisten toimintatapojen muutosta ja enemmän panostusta kokonaisuuksien hallintaan. Jatkossa hiilijalanjäljen arviointiin on käytössä laajemmin työkaluja. Arviointi tulee kohdistumaan suunnitteluun ja rakennusmateriaalien valmistamiseen sekä niiden kuljettamiseen, työmaatoimintoihin, korjauksiin ja kiinteistön käyttöiän jälkeiseen purkuun ja purkujätteen hyödyntämiseen sekä loppukäsittelyyn.

– Tavoite hiilineutraalisuudesta on tiukka. Rakennuksen laadukkuudesta ja ominaisuuksista ei tulisi tinkiä tulevaisuudessakaan, jos halutaan rakentaa sisäilmaltaan puhtaita ja toimivia, käyttötarkoitukseensa oikeanlaisia rakennuksia. Tavoitteena täytyy olla ensisijaisesti kestävä elinkaarilaatu, sanoo Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen Talonrakennusteollisuus ry:stä.

Tästä asiasta ollaan samaa mieltä myös Ympäristöministeriössä. – Tarkoitus on luoda joustava ohjausjärjestelmä, jossa laskenta on helppoa ja ohjaa suunnittelua kohti vähähiilisyystavoitteita, myötäilee Harri Hakaste. – Myös positiiviset ilmastovaikutukset eli hiilikädenjälki otetaan mukaan arviointiin, hän jatkaa.

kuvassa vasemmalta: Kimmo Anttonen, Itä-Suomen aluepäällikkö, Talonrakennusteollisuus ry; Riikka Holopainen, toimitusjohtaja, Ympäristömerkintä Suomi Oy; Pekka Mairinoja, johtaja, energianhallintapalvelut, Green Building Partners Oy

Ympäristöluokitukset ja sertifikaatit ohjaamassa oikeaan suuntaan

Rakennuttajat todentavat ympäristövastuullisuuttaan ja viestivät siitä hankkimalla ympäristöluokituksia ja sertifikaatteja rakennuksille. Sertifioinnit ovat viimeisen 10 vuoden aikana yleistyneet ja Suomessa onkin väkilukuun nähden paljon luokituksia, yleisimpiä näistä LEED, Breeam, RTS ja Joutsenmerkki. Sertifikaatin kriteerien täyttymisen todentaa ja auditoi aina kolmas osapuoli valitun sertifikaatin määritysten ja pisteytyksen mukaisesti.

– Tällä hetkellä yli puolet uusista rakennushankkeista hankkii jonkin sertifikaatin ja ympäristöasioihin todella kiinnitetään enemmän huomiota, sanoo Green Building Partnersin Pekka Mairinoja.

Kuluttajille tunnettu Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki on saatavilla myös rakennuksille. – Sertifikaatin laatuvaatimukset ovat korkeat ja vain parhaat voivat ne saavuttaa. Uuden hankintalain mukaan julkiset hankkijat voivat edellyttää tuotteilta ja palveluilta Joutsenmerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Lisäksi Kuntarahoitus voi myöntää vihreää lainaa ympäristömerkitylle rakennushankkeelle, kertoo Ympäristömerkintä Suomi Oy:n toimitusjohtaja Riikka Holopainen.

– Sertifioida kannattaa siksi, että sillä todennetaan konkreettisesti ympäristövastuullisuutta. Sertifikaatti vaikuttaa myös kiinteistön arvoon ja markkinoitavuuteen, rakentajan maineeseen ja pienentää investoinnin riskiä. Myös loppukäyttäjien vaatimukset voivat edellyttää sertifiointia, sanoo Pekka Mairinoja.

kuvassa vasemmalta: Milla Lompola, rakennuttaja, Savon koulutuskuntayhtymä; Riikka Holopainen, toimitusjohtaja, Ympäristömerkintä Suomi Oy; Marko Vartiainen, rakennuttaja, Kuopion kaupunki; Seppo Höyhtyä, rakennuttajapäällikkö, Itä-Suomen alue, Senaatti-kiinteistöt; Jukka Viitanen, kestävän kehityksen johtaja, NCC Suomi Oy.

Paneelikeskustelu tiivisti päivän annin

Tiedontäyteisen päivän päätteeksi käytiin vielä paneelikeskustelu, jossa oli mukana rakennushankkeiden eri osapuolten edustajia Pohjois-Savon alueelta. Panelistit olivat hyvin yksimielisiä siitä, että tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan välillä, jotta tilaajan asettamat tavoitteet ovat selkeästi kaikkien tiedossa. Vuorovaikutusta tarvitaan myös siihen, että haetaan ja löydetään oikeat ratkaisut yhdessä tavoitteiden toteutumiseksi. Kestävä rakentaminen edellyttää innovatiivisia ratkaisuja, jotka edellyttävät monien asiantuntijoiden yhteistyötä.

Paneelissa nousi esille, että vähähiilisen ja kestävän rakentamisen edistämiseksi tarvitaan ennen kaikkea positiivisia keinoja, ei pakottamista. Täytyy asettaa kunnianhimoisia, mutta ei mahdottomia tavoitteita.

Rakennuttajalla ja tilaajalla on keskeinen rooli kestävässä rakentamisessa. Rakennusten ympäristövaikutuksia voi parhaiten vähentää pyrkimällä rakennusten tehokkaaseen käyttöasteeseen ja rakentamalla tiloja vain todelliseen tarpeeseen. Rakennuttajan tulee ennakoida tilatarpeitaan myös tulevaisuuden osalta, jotta tilojen muuntojoustavuus voidaan ottaa huomioon jo suunnittelussa. 

Kestävä rakentaminen asettaa myös vaatimuksia rakennusalan osaamiselle. Opinnoissa tulisi saada jo kattavat pohjatiedot kestävästä rakentamisesta. Opetuksessa tulee ennakoida alan muuttuvia säädöksiä ja niiden vaikutuksia alan käytänteisiin. Lisäksi kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä alan edelläkävijäyritysten kanssa, jotka kehittävät alan kestäviä käytäntöjä. 

Tilaisuuden järjestivät Savon koulutuskuntayhtymän Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä –hanke, Talonrakennusteollisuus ry sekä Ympäristömerkintä Suomi Oy.