Lähijohtajavalmennus tuottaa rohkeita uudistajia työyhteisöihin

29.11.2019 -

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö, sen rakenteet ja prosessit ovat muutoksessa. Muutosten läpiviennissä tarvitaan vahvaa ja ajantasaista johtamisosaamista. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri järjesti alueellisena koulutuksena lähi- ja keskijohdon esimiehille 20 opintosuorituspisteen mittaisen, oman työn ohella suoritettavan valmennuksen varmistaakseen tulevaisuuden johtajaosaamistaan. Valmennuksen toteuttivat yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopisto.

Sinustako rohkea uudistaja -lähijohtajavalmennus suoritettiin työn ohella oikeiden haasteiden ja tehtävien rajapinnassa. Valmennuksen pääteemoina läpikäytiin mm. tiedostavaa itsensä johtamista ja ajankäytön hallintaa, asiakaslähtöistä ajattelumallia kaiken toiminnan lähtökohtana sekä uudistavan palveluprosessin kehittämistä henkilöstön ja taloudellisuuden näkökulmasta. Lisäksi vahvistettiin jokaisen opiskelijan henkilöstöstrategista osaamista. Sairaalaympäristössä moniammatillisen työyhteisön johtajana toimiminen vaatii myös erilaisia valmiuksia ja osaamista, joita valmennuksen avulla vahvistettiin.

Seminaarien, case-harjoitusten ja ohjatun skenaariotyöskentelyn lisäksi oppimista kiteytettiin erilaisissa yksilö- ja ryhmätöissä ja yhteiskeskusteluissa.

Valmennus päätettiin upeaan johtamisforumiin, jossa jokainen opiskelija, -työpari tai -ryhmä esitteli valitsemansa kehittämiskohteen ja konkreettiset toimenpiteet sen edistämiseksi ja tuomiseksi käytäntöön. Kehittämiskohteiden valinnan tavoitteena oli hakea uusia keinoja työprosessien kehittämiseen asiakkaan tarpeet, kustannustehokkuus ja henkilöstön osallistaminen huomioiden.

Valmennusta yli oppilaitosrajojen

Johtamisvalmennus toteutettiin Savon ammattiopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Yhteistyön aikana huomattiin, kuinka monialaista osaamista ja valtavasti asiantuntijuutta molemmista oppilaitoksista löytyy.

–  Kouluttajien ja valmentajien laajasta osaamiskentästä on suuri hyöty sekä opiskelijoille että myös valmennuksen hankkivalle asiakkaalle, sanoo kouluttaja ja valmennuksen koordinaattori Jaana Piippo Savon ammattiopistosta. – Saimme nyt myös ensikokemuksen Savilahden toimivista ja opiskelijaystävällisistä tiloista, ja se oli hyvin myönteinen, Piippo jatkaa.

– Yhteistyö on ollut meillä koulutuksen järjestäjillä todella antoisaa ja virkistävää; substanssi, tavoitteet ja tekemisen näkökulma ovat olleet hyvin yhteneviä, jatkaa valmentajana toiminut Savonia ammattikorkeakoulun lehtori Marjo Heikkinen.

Kouluttajat Marjo Heikkinen, Sirpa Muiniekka, Jaana Piippo ja Ilkka Virolainen olivat yhtä mieltä siitä, että Savonia ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston valmennusyhteistyö sujuu erinomaisesti.

Kolme kehittämistehtävää palkittiin

Kehittämistehtävien koonti tapahtui Johtamisforumissa keskiviikkona 27.11., joka oli myös samalla viime helmikuussa alkaneen valmennuskokonaisuuden päätöspäivä. Erilaisia kehittämisen kohteita oli löytynyt paljon, ja suurin osa uudistuksista oli kehitystehtävän myötä saatu konkreettisesti käytäntöönkin: esimerkiksi tasaisempaa potilasvirtaa ja tietoisuutta on jo parannettu sähköisen päivittäisjohtamisen taulun käyttöönotolla, työkiertoa pilotoitu KYSin ja Kuopion kaupungin yksiköiden välillä, osastonhoitajien työnjaon mallia kehitetty ja sisätautilääkärin tulevaisuuden roolia tarkasteltu.

Osallistujien rohkeus ja eri yksiköiden kehittämistehtävät kiinnostivat myös yli yksikkörajojen. Todettiin, että yhteistyötä pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän ja ottaa toisten käytännössä hyviksi toteamat ideat, toimintatavat ja prosessit käyttöön myös omassa yksikössä.  Valmennettavat olivat tyytyväisiä valmennusohjelmaan ja moni kertoikin sen antaneen mahdollisuuden siirtää jo pitkään pöytälaatikossa tai omassa päässä piileskelleet ideat käytännön toteutuksiksi. Toiminnan kehittäminen, sujuvoittaminen, ympäristötietoisuus sekä kustannustehokkuus olivat koko ryhmän tahtotiloja ja päämääriä.

KYSin johto halusi valmennuksen päätteeksi palkita kolme kehittämistehtävää. Hienojen ja tasalaatuisten töiden joukosta nostettiin palkintokorokkeelle tuomariston yksimielisellä päätöksellä ”Haavanhoitopotilaiden osastohoidon sujuvoittaminen”, ”Kliininen radiologia – ultraäänitoiminta” sekä ”Uusi osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien työnjaon malli ISLAB Kuopion alueella”.

Mukana lähijohtajavalmennuksessa oli yhteensä 25 innokasta ja idearikasta ammattilaista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eri yksiköistä. Johtamisforumissa esiteltiin valmennuksen kehittämistehtävien tuloksia.

 

Haavanhoitotarvikkeista suuret säästöt

Saija Aarnin ja Helli Väänäsen Haavanhoitopotilaiden osastohoidon sujuvoittaminen -tehtävässä tarkasteltiin haavanhoidon sujuvoittamista sekä henkilökunnan että potilaiden näkökulmasta ja kartoitettiin hintatietoisuutta plastiikkakirurgian yksikössä. Henkilöstökyselyllä alkanut kartoitus jatkui tulosten analysoinnilla, jolla löydettiin kehittämisen kohteet ja mittarit seurantaan.

Kehittämistehtävän tuloksilla parannettiin huomattavasti sekä työntekijöiden että potilaiden hyvinvointia ja johdonmukaistettiin hoitotoimenpiteiden ja lääkärikiertojen käytäntöjä sekä aikatauluja. Pienillä toimintatapojen muutoksilla sekä hyvällä suunnitelmallisuudella haavanhoitotarvikkeiden kustannuksia saatiin vähennettyä vuodessa jopa 33 %.

Tuomaristo perusteli valintaa erinomaisella kokonaisuudella. Työssä oli tarkasteltu laajasti eri näkökulmia henkilöstöhallinnon, henkilöstön ja asiakkaiden sekä talouden kehittämisen näkökulmista aina kartoitusvaiheesta jatkokehittämisen suunnitelmiin saakka. Erityisesti tuomaristo ihasteli konkretiaa ja henkilöstön linjakkaalla johtamisella aikaansaatua suurta taloudellista säästöä ja kestävän kehityksen huomiointia toiminnoissa.

Saija Aarni ja Helli Väänänen kehittivät plastiikkakirurgian yksikön haavanhoitoa.

 

Ultraäänitoiminnan uudet toimintatavat

Hanne Parviaisen, Sanna Suorannan ja Leena Taskisen Kliininen radiologia – ultraäänitoiminta -tehtävässä kiinnitettiin erityisesti huomiota ajanvarauspohjan muokkaamiseen ja lyhyiden kuvausaikojen varausmahdollisuuksiin sekä yhteistyön ja tiedonkulun tiivistämiseen omassa tiimissä ja päivystyksen kanssa.

Uusien toimintatapojen määrittelyllä, säännöllisesti sovituilla tiimipalavereilla, toimivalla päivittäisjohtamisella sekä yhteistyöllä ultraäänitutkimusten jonoa ei käytännössä enää synny ja päivystystä pystytään auttamaan paremmin. Potilailla on mahdollisuus päästä nopeasti kuvauksiin, jolloin säästetään myös mahdollisissa hoitopäivissä, kun ongelmat tutkitaan ajoissa. Lyhyempien aikojen varausmahdollisuuden perusteella tutkimusaikoja on mahdollista tarjota entistä enemmän, joka näkyy yksikön tuotoissa. Tehokkaalla laitteiden käytön aikatauluttamisella on mahdollista tarjota niitä käyttöön myös sonograaferitoimintaan.

 Tuomaristo perusteli valintaa hyvällä strategian huomioinnilla. Kehittämistyö oli lähtenyt liikkeelle merkittävästä kehittämistavoitteesta yksikön toimintasuunnitelmassa. Erilaiset vuorovaikutukset tiimin sisällä, yksiköiden välillä, suhteissa perusterveydenhuoltoon sekä potilasyhteydenpitoon ja kansainvälisiin toimijoihin oli huomioitu hienosti. Myös talouden näkökulmaa oli ajateltu.

Sanna Suoranta, Hanne Parviainen ja Leena Taskinen rytmittivät ja paransivat ultraäänitoiminnan sujuvuutta.

 
Osastonhoitajien päävastuualueiden uudelleenorganisointi

Jaana Lyhykäisen ja Arja Tossavaisen ”Uusi osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien työnjaon malli ISLAB Kuopion alueella” nosti esille osastonhoitajien työn suuren kuormittavuuden ja henkilöstöjohtamisen vahvistamisen tarpeen. Osastonhoitajien vastuuta päivittäisestä toiminnasta haluttiin kehittää ja jäsennellä paremmin. Kipukohdat työn sujumisessa oli nähty toiminnan kokonaisvaltaisessa organisoinnissa, henkilöstöresurssien jakamisessa ja tiedottamisen puutteessa.

Uudessa työnjaon mallissa päävastuualueet hajotettiin eri tavalla vastaamaan myös osastonhoitajien omaa osaamista ja kehittymishaluja. Uuden mallin mukaisesti osastonhoitajilla on mahdollisuus keskittyä paremmin oman vastuualueensa tehtävien hoitamiseen apulaisosastonhoitajien tukiessa toimintaa. Lisäksi mahdolliset sisäiset sijaistamiset on uudessa mallissa huomioitu paremmin. Tiedottamista vahvistetaan sekä työyhteisön sisällä että ulkoisessa yhteistyössä. Uusi malli tukee myös työhyvinvointia, parantaa toimintaympäristön tuntemusta, selkeyttää toimintaa ja tehtäviä, mahdollistaa tiimiytymisen ja sillä tuetaan onnistunutta henkilöstöjohtamista.

Tuomaristo perusteli valintaa strategia- ja arvolähtöisyydellä, ajankohtaisuudella, aidolla halulla ketteryyden ja reagointivalmiuksien parantamiseen sekä henkilöstön osallistamisella. Myös valtakunnallisen muutosjohtamisen näkökulma oli huomioitu.

Arja Tossavainen ja Jaana Lyhykäinen kehittivät osastonhoitajien työnkuvaa päävastuualueiden uudelleenorganisoinnilla.

Samalta kirjoittajalta

Tuoreimmat