Marjaana Oksmanista tuli hieroja ja jalkojenhoitaja

”Olen opiskellut Savon ammatti- ja aikuisopistossa koulutetuksi hierojaksi sekä suorittanut jalkojenhoidon ammattitutkinnon. Hierojaksi valmistuin vuonna 2012 ja jalkojenhoidon paperit sain käteeni tämän vuoden alussa. Kun hakeuduin hierojakouluun, toimi motivaattorinani vahvasti puhdas uteliaisuus, sillä halusin oppia käytännönläheisen ammatin terveyden ja liikunnan alalta. Ennen kouluun hakeutumista olin toimistotyössä ja muistan ajatelleeni, että tämä uusi ammatti on minulle joko ovi johonkin uuteen ja mielenkiintoiseen työhön tai sitten vain välivuosi. Tuona aikana, enkä vielä opiskelujen puolessavälissäkään oikein pitänyt itseäni tulevana yrittäjänä. Kaikki ne paperityöt, yrittäjän pitkät työpäivät ja epävarmuus onnistumisesta arveluttivat, kun taas vakituiseen työhön palaaminen houkutteli.

Opintojen jatkuessa ajatusmaailmani pyörähti ympäri. Koukutuin uuden oppimisesta ja aloin suunnitella tosissani ammatinvaihdosta. Uskoin siihen, että jos uskallan laittaa joitain ovia kiinni, uusia kyllä avautuu. Oli hykerryttävä päätös päättää ryhtyä yrittäjäksi ja irtisanoutua vakityöstäni. Samoihin aikoihin päätin myös hakeutua opiskelemaan jalkojenhoitoa voidakseni palvella asiakkaitani vielä monipuolisemmin ja saadakseni myös vaihtelua omaan työhöni.

Molemmat koulutukset antoivat minulle sen, minkä lupasivat. Paljon käytännön harjoittelua, iloa uuden oppimisesta ja lopulta ammattitaidon. Parasta oli monipuolisuus, teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa. En voi myöskään olla mainitsematta opiskelukavereiden tuoman vertaistuen merkitystä näiden molempien koulutusten kohdalla. Myös itse opetus oli ammattitaitoista.

Yrittäjyys on solahtanut osaksi omani ja perheeni elämää luontevasti. Arki on muuttunut, mutta hyvällä tavalla. Omista aikatauluista päättäminen on luksusta. Epävarmuuttakin olen jo oppinut sietämään, se kuuluu yrittäjyyteen olennaisesti. Kaikkein parasta yrittäjyydessä ovat kuitenkin loistavat asiakkaani; ilman heitä en edes olisi yrittäjä.”