Puuala luomassa mallia maahanmuuttajien nopeaan kotoutumisprosessiin

Ammattitaito ja osaaminen edellä

Olemme olleet Suomessa noin puolitoista vuotta. Ennen Suomeen tuloa olimme Libanonissa, mutta siellä oli vaikeaa. Täällä on 100 % hyvä olla, mutta emme ole tottuneet vaan istuskelemaan, kertovat Kasem Abdelmehdi sekä Mohammad Wahoud.  Halu tehdä töitä on kova. Sopeutuminen on sujunut hyvin ja Suomi on antanut mahdollisuuden, varsinkin lapsille, miehet kertovat herkistyen.

Molemmilla vuosien mittava kokemus puusepän töistä ja jopa yrittäjänä toimimisesta kotimaassaan. Syystä tai toisesta ammatillisia todistuksia ei ole, niitä ei ole joko maan tapaan annettu tai ne ovat jääneet sodan jalkoihin. Kymmeniä ihmisiä kotimaassaan työllistäneet miehet opettelevat nyt Suomessa uusien koneiden käyttöä ja oppivat ammattikieltä tekemisen kautta. Kotimaassamme käytimme ihan toisenlaisia, vanhempia koneita ja teimme enemmän käsityötä. Puualan lehtori Jukka Korhonen, kertoo oppineensa syyrialaisilta taas jotain perinteisiä tekniikoita. Sehän tässä on parasta, voimme oppia molemmin puolin.

Ihan haasteitta kaikki ei ole sujunut. Kotimaassa oli totuttu mittaamaan senteissä, meillä opeteltiin millit ja millin kymmenykset, tarkkaa hommaa siis. Omissa verstaissa oli totuttu jättämään koneet pyörimään, koululla sitä ei voi tehdä, koska täällä on muitakin opiskelijoita ja työturvallisuus on huomioitava. Myös taukojen pituuksista oli alkuun eri näkemykset, mutta ensimmäisestä kerrasta opittiin ja nyt jo sujuu. – Meillä on uudet koneet ja erilainen tekemisen kulttuuri, mutta periaatteessa heillä on ammattitutkintotasoinen opiskelu meneillään, sanoo Korhonen, jonka mukaan suunnitteilla on syyrialaisopiskelijoiden tutustuminen paikalliseen yritykseen. Kyseessä on laadukkaita perinnehuonekaluja valmistava yritys, jonka tuotteet vaativat myös koristeveistoa.

Korhonen kertoo, että ”normiarjesta” poiketen asiat pitää puhua yksinkertaisilla, lyhyillä lauseilla ja käsillä asiat selostaen. Arabiankielen tulkkausta käytetään yleensä päivittäin puhelinsovelluksen avulla. Varsinkin työturvallisuuteen liittyviin asioihin tulkin käyttö on erittäin tärkeää.

Meillä on nyt käynnissä kahden viikon tutustumisjakso, jonka jälkeen jatkamme opiskelua Savon ammatti- ja aikuisopistossa, kertovat Kasem Abdelmehdi sekä Mohammad Wahoud. Olemme motivoituneita ja haluamme mahdollisimman pian töihin. Olemme jo nyt oppineet paljon, varsinkin Jukka opettaja on ollut loistava, opiskelijat kertovat.

Emme ole tulleet Suomeen istuskelemaan toteavat syyrialaiset Kasem Abdelmehdi (vasemmalla) sekä Mohammad Wahoud. 

Käynnissä oleva MOTTO- hankkeessa etsitään malleja maahanmuuttajien nopeampaan kotoutumisprosessiin. Savon ammatti- ja aikuisopiston monikulttuurisuuden asiantuntija Kirsi-Maria Siltanen kertoo, että aiemmin kotoutumiskoulutuksessa on lähdetty kielitaito edellä. Nyt ajatuksena on, että kartoitetaan ammattitaito ja siten rakennetaan polku ammattiin tai työelämään – ja suomen kieli kulkee rinnalla. Ja siten pystytään todentamaan ja antamaan lausunto ammattitaidosta. Tulee paperi suomalaisen yhteiskunnan tavan mukaisesti. Tällä tavalla tehdään tulevaisuuden mallia kotouttamisen polkujen nopeuttamiseksi inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti elinkeinorakenteen näkökulmasta. Haaveena on myös laajentaa malli suomalaisten pitkäaikaistyöttömien työelämään palaamiseen Kirsi-Maria Siltanen sanoo. 

Puualan lehtori Jukka Korhonen tilaa puhelintulkkausta